» Yhteys

Sähköposti
Vieraskirja




Bay's Bushyfur Awarmatuy Lawray

Perunkarvatonkoira (Perro sin pelo del Perú) kuuluu FCI:n roturyhmään 5: Pystykorvat ja alkukantaiset koirat, ja siitä on kolme muunnosta: suuri (grande), keskikokoinen (medio) ja pieni (pequeño). Suuri perunkarvatonkoira on 50-65cm korkea, keskikokoinen 40-50cm korkea ja pieni 25-alle 40cm korkea. Perunkarvatonkoirasta tunnetaan yleisesti vain karvaton muunnos, mutta siitä on myös karvallinen muunnos, joka on yhtä yleinen kuin karvatonkin. Karvalliset ovat tuntemattomampia, sillä ne usein jäävät karvattoman muunnoksen varjoon ja ne hyväksyttiin virallisiin näyttelyihin vasta elokuussa 2013 rotumääritelmän muutoksen myötä. Karvalliset ovat aivan yhtä ihania koiria kuin karvattomatkin perulaiset, ja ovat tärkeä osa rodun jalostusta. Karvallisen perulaisen turkki voi olla pitkä tai lyhyt, sileä tai karkea, ja värikirjo on suuri. Kahden karvattoman perunkarvatonkoiran pentueeseen voi syntyä karvattomia ja karvallisia, karvattoman ja karvallisen pentueeseen molempia, mutta kahden karvallisen pentueeseen syntyy ainoastaan karvallisia.


 
Bay's Bushyfur Nina Nawikuna & Bay's Bushyfur Amalaya Winai


Luonteeltaan perunkarvatonkoira on syvästi omaan väkeensä kiintynyt, se on uskollinen, valpas ja hellyydenkipeä perheenjäsen, joka haluaa olla laumaansa lähellä. Alkukantaisena koirana perulainen on usein aluksi varautunut vieraita ihmisiä kohtaan, mutta tutustumisen jälkeen se kaipaa läheisyyttä. Varautuneisuus ei tarkoita aggressiivisuutta missään muodossa, koira vain seuraa vieraita ensin kauempaa ja tulee omaan tahtiinsa tutustumaan. Perulainen on oppivainen ja usein helposti koulutettava koira, kunhan oikea motivaattori löytyy, ja on siksi mukava harrastuskaveri esimerkiksi agilityyn. Toisaalta perulaisella voi olla sen verran omaa tahtoa, että sen kanssa harrastaminen voi olla haastavampaa, se riippuu täysin yksilöstä. Itse koen perulaisen hienostuneena, hieman kissamaisena tai jopa paikoin inhimillisenä koirana. Koirasta löytyy vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja innokkuutta harrastaa, mutta toisaalta myös löhöilypäivät peiton alla ovat sen mieleen. Sukupuolten välisiä luonne-eroja on jonkin verran, yleisesti ottaen urokset saattavat olla haastavampia ja dominoivampia kuin nartut, mutta yksilölliset ja jopa eri sukulinjojen väliset erot on otettava huomioon. Perulaisesta saa helposti aran, eroahdistuneen ja aggressiivisen väärällä käsittelyllä. Jos koiran kotioloissa, käsittelyssä ja koulutuksessa ei ole moitittavaa, perulaisen voi olettaa olevan mitä mukavin perheenjäsen, sillä harvemmin mikään koira on ongelmakoira syntyessään. Perulainen ei sovi kaikille, mutta oikealle ihmiselle perulainen on sanoinkuvaamattoman upea kumppani, niin harrastuksiin kuin kotisohvallekin.


 

 
Tekla


Perunkarvattoman ihon tulisi olla lämmin ja silkkinen, hyvinhoidettuna sen ei ikinä tulisi olla kylmä tai karhea. Oikealla hoidolla iho pysyy hyväkuntoisena kesät talvet, eikä sitä tarvitse olla alituisesti puunaamassa. Koen parhaimmaksi pesun kerran 2-6 viikossa ja rasvauksen pesun jälkeen. Itse käytän pesuun mitä milloinkin, tavanomaiset koiranshampoot laimennettuna sopivat normaalille iholle, mutta herkemmälle iholle esim. kosteusvoide kuten Humektan tai Aqualan ovat sopivia pesuunkin. Omat koirani nauttivat myös saunassa käynnistä pesun ohessa, mutta koirien on päästävä saunaan ja pois omilla ehdoillaan. Koirani rasvaan perusvoiteilla kuten Humektan, Aqualan, Erioil tai öljyllä kuten Aqualan Oil tai vauvaöljyt, kuiville kohdille kuten kintereisiin käytän satunnaisesti paksumpia voiteita. Naarmuihin ja ihottumaan käyvät esim. Bepanthen ja Bepanthol. Myös Aloe Vera-tuotteet ovat hyväksi havaittuja. Muutaman kerran vuodessa myös kuorin perulaisen ihon: teen fariinisokerista ja oliiviöljystä seoksen ja kuorin koko koiran kevyesti ja huuhtelen hyvin vedellä pesusienellä pyöritellen.

Näppylöitä ja mustapäitä ei tulisi puristella etenkään likaisin käsin. Jos ihossa on epäpuhtauksia, itse saatan puristaa häiritsevän finnin ja puhdistaa ihon siltä kohtaa desinfiointiaineella, kuten Septidinillä. Mustapäitä nypin silloin tällöin pinseteillä pois. On kuitenkin ihan normaalia antaa epäpuhtauksien vain olla, jos ne eivät ole häiritseviä, ne häviävät tai ainakin vähenevät usein ajan myötä. Etenkin "murrosiässä" nuorilla koirilla voi olla iho-ongelmia, jotka ovat hormonien aiheuttamia ja vain väliaikaisia. Ihonhoidossa tulee käyttää omaa järkeä; ei ole normaalia rasvata koiraa joka päivä, vaan vain pesun jälkeen tai silloin kun sen iho on kuiva. Jos iho on jatkuvasti kuiva, on paras tarkistaa ruokinta, ruokaan voi lisätä öljyjä koiran ihon hyvinvointiin.

Auringolta ei useimmiten karvattomia tarvitse suojata, itse en ole ikinä käyttänyt aurinkovoiteita koirilla. Hyvin vaaleapigmenttiset koirat ovat herkempiä palamaan, ja jos tuntuu että koiran iho kärsii auringossa, on paras suojata koira lapsille tarkoitetulla aurinkovoitella ja/tai kevyellä t-paidalla.



Heidi Bouquette Anika Vevos & Bay's Bushyfur Awarmatuy Lawray


Karvattoman koiran kynnet kasvavat melko nopeasti, joten ne on hyvä leikata kerran viikossa-parissa. Myöskään korvien puhdistamista ei sovi unohtaa, oman kokemukseni mukaan perulaisen pystyt korvat keräävät jonkin verran likaa, ja ne on hyvä puhdistaa koirille tarkoitetulla korvanpuhdistusaineella, kuten Epi-Oticilla, silloin tällöin. Hampaita voi harjata jos haluaa ennaltaehkäisevästi tai jos koiran hengitys haisee/sillä on alkavaa hammaskiveä. Koiran suuhygienia on tärkeää, sillä hammaskiven kerääntyminen on hyvin tavanomaista ja sen hoito ikävää ja kallista, puhumattakaan hammaskiven koiralle aiheuttamista ikävistä tuntemuksista ja muista terveysongelmista. Koiran hampaita on hyvä seurata säännöllisesti (esim. pesun yhteydessä). Koirat pitävät huolta hampaistaan mm. erilaisia luita syömällä, joita tuleekin siis tarjota koiralle kohtuullisen usein.

Karvattomalla perunkarvatonkoiralla on yksilöstä riippuen joko muutama karva siellä täällä tai vähän runsaampikin tukka ja häntä- & tassukarvoitus. Perulaisen karvoja ei tulisi ikinä ajella millään tavalla. Pari yksittäistä selkäkarvaa voi vaikka nyppiä pois muun ihonhoidon yhteydessä, jos haluaa. Koiran todellista karvaisuutta ei tulisi ikinä pyrkiä peittelemään. Karvallisen perulaisen turkki harjataan turkin laadusta riippuen, pitempikarvaiset viikon-parin välein, karkea- ja lyhytkarvaisia ei välttämättä tarvitse harjata ollenkaan.

Perunkarvatonkoira on koira siinä missä muutkin, sen voi ruokkia aivan samoin kuten muutkin koirat, omistajasta riippuen kotiruoalla, raakaruoalla tai kuivamuonalla. Perulaisten yleiset hammaspuutokset eivät vaikuta ruokailemiseen, harvahampainenkin perulainen syö nopeasti luut ja kovat nappulat ilman vaikeuksia. Koiran ruokinnan oikeellisuutta voi seurata painon lisäksi helposti esim. koiran ihon/turkin hyvinvoinnin perusteella.



Tekla


Karvaton koira tulee pukea talvisin. Jo kylminä kesäiltoina voi olla tarpeen suojata koira kevyellä puuvillavaatteella, syksyisin ja keväisin neule, kevyt fleece tai takki on hyvä vaihtoehto. Talvisin turvaudutaan toppahaalareihin, tossuihin ja pipoihin. Tärkeintä on suojata koira kylmältä viimalta, talvipakkasilla kerrospukeutuminen on paras vaihtoehto. On hyvä pitää mielessä, että kun itsellä sormet alkavat palella, on aika pukea koiraakin. On tärkeintä suojata koiran suuret lihakset, jonka takia pelkkä takkikin voi talvella riittää. Kylmänarkuus on yksilöllinen ja opettamiskysymys. Jos koira puetaan kesälläkin collegeihin, tarvitsee se talvella enemmän vaatetta kuin koira, joka on tottunut olemaan ilman vaatteita vielä +5 asteessa. Omat koirani ovat kesäisin yleisesti ilman vaatteita, kylminä iltoina saatan pukea kevyet puuvillapaidat tai ohuet neuleet etenkin hyttysten vuoksi. Syksyisin käytetään neulepaitoja ja fleecetakkeja, kylmemmillä ilmoilla neule- ja fleecehaalareita. Talvisin puetaan alle esim. neulepaita ja päälle fleecehaalari, jalkoihin tossut ja päähän neulepipo herkkiä korvia suojaamaan. Talvella voi karvattoman kanssa lenkkeillä aivan normaalisti, kun on oikeat varusteet. Nykyään koirille on tarjolla runsaasti erilaisia vaatteita niin valmistavarana kuin mittatilauksenakin. Tärkeää koiran pitämisessä lämpimänä on liikkuminen, paikallaan seistessä koira kylmettyy nopeasti. Harrastuksissa, kuten agilityssä, jossa tehdään nopea suoritus, on lämmittelyn lisäksi tärkeää pitää karvaton lämpimänä. Jos koira ehtii kylmettyä ennen radalle pääsyä, tulee helposti lihasvaurioita ja kipeitä revähtymiä. Myös pukemisessa on maalaisjärki oltava mukana, ei jokaiselle pikapissalle tarvitse karvatontakaan koiraa pukea, ja syksyisin ensimmäisten pakkasten aikaan ei kannata liioitella pukemisen kanssa. Ei myöskään pidä tuudittautua mittarin lukemiin viimaisena syyspäivänä, vaan olosuhteet on huomioitava, tuulisena päivänä tuulta pitävä takki pitää kylmän loitolla. Myös karvallinen lyhytkarvainen koira voi tarvita vaatteita talvella. Koiraa kannattaa seurata, jotta oppii jokaisen koiran yksilölliset vaatimukset vaatettamisen suhteen.



"Heidi", "Vael", "Vieno", "Venni", "Verna", "Vega"


Jo perulaisen liioittelematon ja elegantti rakenne kertoo sen olevan tarkoitettu liikkumaan. Vinttikoiramainen rakenne mahdollistaa perulaisen räjähtävän nopeuden ja äärettömän vikkelät käännökset. Perulainen on leikkisä ja ulos vapaana päästessään se nauttii juostessaan muut läkähdyksiin. Perulainen sopii mainiosti esimerkiksi agilityyn, ratajuoksuun ja canicrossiin. Perulaisen liikkumisen tulisi olla kevyttä, pitkäaskelista ja vaivatonta, äkkinäiset käännökset ja räjähtävät spurtit ovat luonnollisia. Moni perulainen rakastaa leluja ja usein myös toisten koirien kanssa leikkimistä. Rauhallinen ja lämpöä rakastava perulainen tarvitsee löhöilyn vastapainoksi myös monipuolista liikuntaa, ja mikä olisikaan mukavampaa kuin pitkät metsäkävelyt tai vaikka kesäinen uintiretki koiran kanssa.



Tekla