» Yhteys

Sähköposti
Vieraskirja

Olen Kaisa Matilainen, vuonna 1990 syntynyt koiriin jo lapsena hurahtanut nuori nainen ja olen kotoisin Kotkasta. Asumme nykyään Vantaalla lähellä kehä III:n kulkuyhteyksiä, mutta kuitenkin hyvin metsäisessä ja rauhallisessa paikassa avopuolisoni ja kahden tyttäremme kanssa. Olemme molemmat töissä laboratorioalalla. Harrastan monipuolisesti eläinteni kanssa, ja kaikki eläimeni ovat minulle ensisijaisesti rakkaita perheenjäseniä. Koirien seurana minulla on kaksi maatiaiskissaa.

Koiraharrastukseni alkoi jo kauan ennen kuin sain oman koiran tuttujen koirien kanssa puuhaillen, koiranäyttelyissä kierrellen ja koirakirjoja ahmien. Ensimmäisen oman koirani, monirotuisen Nannan sain kesällä 2004. Siitä kolmen vuoden päästä hankin ensimmäisen rotukoirani, perunkarvatonkoira Vienon, jonka kanssa tutustuimme mm. koiranäyttelyihin. Kiinanharjakoira Vennin elämää pääsin seuraamaan aina sen äidin astutuksesta lähtien, ja sen myötä kiinnostuin yhä enemmän kasvattamisesta. Harrastan koirieni kanssa epäaktiivisen aktiivisesti agilityä (aloitin v. 2006) ja koiranäyttelyitä. Etsin ja opiskelen jatkuvasti uutta tietoa roduistani sekä yleisesti koirista ja niiden kasvatuksesta esimerkiksi keskustelemalla kasvattajien kanssa ympäri maailmaa.

Kävin kasvattajan peruskurssin keväällä 2009 ja kennelnimeni sain marraskuussa samana vuonna. Kennelnimeni "Mayan Mystica" juontaa juurensa ensimmäisen perunkarvatonkoirani Vienon lempinimestä "Vieno-Maya". Perulaisissa on jotain sanoinkuvaamatonta taikaa, mystiikkaa ja siitä loppuosa Mystica. Mayan Mystica on myös eräs jäätelö.

Tärkeimpiä kasvatusperiaatteitani ovat terveys, luonne ja rodunomainen, liioittelematon ulkonäkö. Perunkarvatonkoirissa tärkeitä asioita minulle ovat mm. liian sukusiitoksen välttäminen ja aito karvattomuus. Terve, täyteläinen ja elegantti rakenne, vaivattomat liikkeet ja ystävällinen luonne sekä epilepsiaepäiltyjen sukujen kertaamisen välttäminen kuuluvat myös asioihin, joihin kiinnitän suuresti huomiota valinnoissani. Haluan kasvattaa maltilla, seuraten kasvattamiani koiria ja suunnitellen kaiken tarkasti ennen päätöksentekoa. Perunkarvatonkoiran tehollinen populaatiokoko on pieni, joten on erityisen tärkeää tehdä jalostusvalinnat niin, että rodun monimuotoisuus säilyisi mahdollisimman suurena. Tämä onnistuu käyttämällä jalostukseen mahdollisimman paljon eri koirayksilöitä, eli välttämällä nk. matadoruroksia ja myös ylikäyttämästä narttuja. Muun muassa sen takia yhteistyö rodun eri kasvattajien välillä, myös maailmanlaajuisesti, on korvaamattoman tärkeää. Käytän jalostukseen vain laajasti terveystarkastettuja koiria, joilla on mielellään ainakin muutama näyttelytulos. Arvostan myös muita harrastustuloksia. Karvalliset yksilöt ovat tärkeä osa perunkarvatonkoiran jalostusta, ja se, onko koira karvaton vai karvallinen, ei ole minulle merkitystä, kunhan kaikki muu on kohdillaan. Pyrin olla käyttämättä jalostukseen liian nuoria (alle 2v) koiria. Pyrin tekemään jalostuspäätökseni parhaani mukaan niin, että yhdistelmällä olisi jotain uutta annettavaa rodulle. Toivon ja pyrin siihen, että kasvattamani pennut olisivat ensisijaisesti iloksi omistajilleen, ja ne voisivat elää mahdollisimman terveen ja onnellisen elämän perheensä keskipisteenä.

Kasvattajana ja suuren koiralauman omistavana minusta on erittäin tärkeää taata myös jokaisen koirayksilön tarpeet ja hyvinvointi, vaikka koiria olisi monta. Jokainen koirani on minulle erittäin tärkeä perheenjäsen, oli kyseessä sitten menestyvä näyttelykoira, jalostuskoira tai jalostuskäyttöön sopimaton lemmikki. Kaikki koirani elävät kanssani samoissa tiloissa, ihan tavallisessa suomalaisessa kodissa. Jokainen ihminen, joka tulee tutustumaan "kenneliin", saa nähdä kaikki koirani, eli meillä koiria ei ole eristettynä tai muuten poissa näkyvistä. Koirat nukkuvat sängyssä ja sohvilla, ja niiden kanssa käydään joka päivä useaan kertaan lenkillä. Koirani eivät vietä ikinä aikaa häkissä, häkittäminen on lainvastaista ja koiralle sopimaton elämänmuoto. Hihnassa lenkkeilyn lisäksi koirien kanssa käydään metsässä, koirapuistossa tai muissa mukavissa paikoissa virikkeellistämässä niitä. Koirien kanssa leikitään, meillä on paljon myös aktivointipelejä, ja keksin koirille puuhaa joka viikko myös esim. namin piilottamista, pahvilaatikoiden askartelua sekä temppujen opettamista. Koirat osaavat käyttäytyä myös julkisilla paikoilla, ja niiden kanssa käydään koiranäyttelyissä ja muissa harrastuksissa mahdollisuuksien mukaan. Minun mielestäni sillä ei saa olla suurempaa vaikutusta koiran elämään, onko se kasvattajan luona laumassa elävä jalostuskoira vai perheen yksittäinen lemmikki. Jokainen koira tarvitsee liikuntaa, aktiviteetteja, rakkautta, terveydenhoitoa ja laadukasta ruokaa. Koirieni kynnet ovat aina asianmukaisesti leikatut, hampaissa ei ole hammaskiveä, silmät ja korvat ovat eritteettömät ja turkit ovat puhtaat ja takuttomat, ihot pehmeät. Koirat saavat laadukasta, lihapitoista ruokaa, sekä kuivamuonaa että raakaa lihaa ja kotiruoan tähteitä. Koirat saavat päivittäin myös herkkupaloja ja puruluita. Koirieni hyvinvointi, niin fyysinen kuin psyykkinen terveys, on minulle kunnia-asia. Siinä vaiheessa, jos kasvatus menee "yli", ja koirien hyvinvoinnista tingitään, minusta kasvatus tulee lopettaa kokonaan. Kasvatus on minulle erittäin tärkeä elämän osa, johon suhtaudun suurella intohimolla. Jokainen päivä työn, koirien kanssa puuhailun ja kodinhoidon yhteydessä mielessäni pyörii monesti koiramaisia asioita, mutta kasvatus ei kuitenkaan ole minulle elinehto. Minun ei ole pakko kasvattaa talouteni turvaamiseksi, sellainen toiminta saattaa helposti johtaa huonoihin päätöksiin. Käyn töissä rahoittaakseni oman elämäni, ja pentujen myynnistä saatavat tulot kuluvat yleensä 100% koirien ruokiin, leluihin, tarvikkeisiin, eläinlääkärikäynteihin, Kennelliiton maksuihin, terveystarkastuksiin, koiranäyttelyihin ja muihin koiraharrastuksiin sekä uusien jalostuskoirien hankintaan ja urosten astutusmaksuihin. Jokaisen koirani hankin loppuelämän kotiin, eli jokainen pentu kotiin tullessaan on tervetullut elämään perheessäni koko elämänsä ajan, ja tämä on vaatimus myös pentujen ostajille. Kerron mielelläni lisää ajatuksiani koirien elämästä ja kasvattamisesta.

Kuulun seuraaviin yhdistyksiin: Suomen Kennelliitto ry ja Suomen Karvattomat Rodut ry.

Jos sinulla on jotain kysyttävää, älä epäile ottaa yhteyttä! Sähköpostitse tavoitat minut parhaiten. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan minuun, perheeseeni ja koiriini ja juttelemaan lisää.


Kaisa

Kaisa Matilainen
Aitanavain 9 D 20
01660 Vantaa
mayanmystica@gmail.com
044 5938551


Vienon kanssa agilityn kaupunkiottelussa syyskuussa 2009


Vienon kanssa Pemekan Open Show'ssa 2010 © Mari Wee


Vega-pennun kanssa 2010